Robotteja kotonasi?

http://www.flickr.com/photos/hokutosuisse/4777167904/, Creative Commons -lisenssi

Robotit ja automatisaatio ovat olleet viime aikoina uutisissa useasti. Tietokirjailija, voittamisvalmentaja ja Robottiviikon kuraattori Cristina Andersson on nostanut aiheen Suomessa puheeksi ja herätellyt keskustelua siitä, miten paljon robotisaatio tulee muuttamaan maailmaamme ja miten meidän tulisi valmistautua siihen.

”Jos toimimme älykkäästi, voimme kehittää uudenlaisen hyvinvointiyhteiskunnan, jossa ihmisillä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja luoda runsautta ympärilleen.”

Robotit eivät ole mitään kaukaista scifiä. Jo nyt tehtaiden kokoonpanolinjoilla käytetään paljon robotteja. Sotarobotteja kehitellään. Ihmisillä on kotonaan imuri- ja ruohonleikkuurobotteja. Tämä on kuitenkin vielä pientä. Jokin aika sitten Yle uutisoi, että Oxfordin yliopiston raportin mukaan lähes puolet työpaikoista voidaan Yhdysvalloissa korvata roboteilla ja keinoälyllä 20 vuoden aikana. Sama on edessä Suomessakin.

Ihmiset pärjäävät niissä töissä, joissa tarvitaan luovuutta ja inhimillisyyttä. Ihmis-putkimiehiä tarvitaan kuulemma jatkossakin, mutta jopa juristit ja lääkärit voisi korvata tehokkaammalla koneälyllä, jotka pystyvät hakemaan ja seulomaan olennaista tietoa paljon ihmistä nopeammin. Siinä on miettimistä, miten robottien ja automaation tuomat edut ja säästöt saadaan mahdollisimman monen hyödyksi, eivätkä ne päätyisi vain harvojen taskuun.

Tänään luin uutisen, jossa Porschen tehtaalla on vähennetty työntekijöiden työaikaa tunnilla viikossa, koska tehdas on niin tehokas. Jo vanhempi uutinen on japanilainen kosketukseen reagoiva ja liikkuva suurisilmäinen Paro-robottihylkeenpoikanen, jota on käytetty avuksi dementikkojen hoidossa. Australialaisessa vanhainkodissa eräs vanhus oli kaksi vuotta täysin puhumatta eikä hänellekään enää lopulta puhuttu. Yhtenä päivänä hänelle annettiin siliteltäväksi Paro-hylje. Vanhuksen silmät alkoivat loistaa ja hän silitteli sitä. Kun Paron oli aika lähteä kotiin, vanhus puhui ensimmäistä kertaa: ”Hyvästi, Paro.” Robotti ei tietenkään korvaa ihmiskontaktia, mutta robottien avulla ihmiset voivat pärjätä pidempään omillaan.

Miten robotit ja keinoäly ja kehittyneempi teknologia ylipäänsä voisivat olla avuksi raivauksessa, järjestelyssä, ajanhallinnassa ja yksinkertaistamisessa?

Käytämme jo nyt paljon taianomaista teknologiaa päiviemme järjestämisessä. Meillä on kalenteri kännykässä, älypuhelimeen saa kaikenlaisia sovelluksia ajan- ja projektinhallintaan, katsomme netistä reseptit tai tilaamme ne sähköpostiin. Jollakin on älytalo, joka osaa säätää lämpötilaa ja valaistusta sopivaksi sen mukaan, missä huoneessa ollaan.

Älykkäämpi kalenteri voisi oppia miten pitkään sinulla kestää valmistautua ja päästä perille ja hoputtaa sinua niin, ettet myöhästy.  Avaimet olisivat yhteydessä kotiverkkoosi ja niiden sijainti olisi aina tiedossa. Toisaalta ovesi voisi toimia myös sormenjälki- tai iiristunnistimella, etkä edes tarvitsisi avaimia, jotka voisit hukata. Voisit vaihtaa älyseiniisi kuviot napin painalluksella, sinun ei tarvitsisi ostaa tapettia. Katselisit kotiasi ja maailmaa lisätyn todellisuuden lävitse. Sinun ei ehkä tarvitsisi ostaa niin paljon fyysisiä tavaroita, jos voisit koristella kotisi virtuaalisilla esineillä. Niitä voisi vaihtaa niin usein kuin haluaa, eikä mitään menisi kaatopaikalle. Voisit toisaalta valmistaa itsellesi juuri oikeanlaisia tavaroita 3D-tulostimella. Jossain vaiheessa hankkisit oman kotitalousrobotin, joka voisi valmistaa ruoat, poimia lelut ja vaatteet lattioilta ja siivota. Pitäisikö alkaa jo säästämään sitä varten?

C. Anderssonin ja muiden terävien pohtijoiden Intellectual Transit Zone -blogissa on kirjoitus Kirottu downshiftaus, joka liittyy hyvin aiheeseen. Alun lainaus on heidän toisesta kirjoituksestaan Robokalypse vai mahdollisuus hyvään elämään?

Millaisia ajatuksia robotit sinussa herättävät? Mitä tekisit omalla robotilla?

Tarvitsetko apua? Ota yhteyttä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *