Älä rakasta tavaraa – mutta rakasta tavaroitasi!

Tavarat eivät rakasta meitä. Meidän ei tulisi kiintyä materiaan niin paljon, että se haittaa ystävyyssuhteiden hoitamista tai tulevaisuudesta unelmoimista. Ei ole kovin viisasta kerätä taloa niin täyteen tavaraa, ettei sinne kehtaa enää kutsua vieraita, eikä säilöä niin paljon menneisyyttä, ettei uusille ajatuksille ole enää tilaa.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voisimme suhtautua tavaroihin kevyesti.

Meillä on nykyään paljon jäteasemia, kierrätyskeskuksia, kirpputoreja ja netin kauppapaikkoja, joten pääsemme tavaroistamme eroon helpommin kuin koskaan. Mutta johtaako tämä siihen, että ostamme uusia tavaroita miettimättä paljoakaan sitä, tarvitsemmeko me niitä, mahtuvatko ne meille, miten niitä huolletaan, mitä niille tapahtuu sen jälkeen, kun me emme niitä enää käytä?

Mitä tavaroillemme tapahtuu sen jälkeen, kun me emme niitä enää käytä?

Jos luopumisesta ja kierrättämisestä on tehty liian helppoa, saatetaan tukea lyhytikäisten tuotteiden valmistusta. Me kuluttajat haluamme maksaa tavaroista mahdollisimman vähän, joten kodinkoneemme hajoavat muutamassa vuodessa ja vaatteemme saumat ratkeavat ensimmäisellä käyttökerralla. Vuodesta 2016 alkaen vaatejätettä ei saa enää toimittaa kaatopaikalle. Tehdäänkö sen jälkeen kestävämpiä ja kalliimpia vaatteita, joita ei enää heitetä parin käytön jälkeen roskiin, vai lämmitetäänkö hikipajalla valmistetuilla halpapaidoilla jatkossa asuntoja?

Entä jos vaatisimme ja ostaisimme parempia ja laadukkaampia tavaroita? Laatu toki maksaa, mutta kustannukset voi myös jakaa. Esimerkiksi taloyhtiölle tai naapuruston kesken voi ostaa yhteisen laadukkaan painepesurin sen sijaan, että kaikki ostaisivat oman halvemman ja korjauskelvottoman.

Jos rakastamme omistamiamme tavaroita, huollamme, korjaamme ja hoidamme niitä niin, että ne palvelevat meitä pitkään.

Ompelemme nappeja, puhdistamme ketjuja, rasvaamme, kiristämme ruuveja, kiillotamme, liimaamme. Tavaroiden pitäisi olla niin hyviä ja käyttökelpoisia, ettemme edes halua luopua niistä.

Ennen vanhaan kun ostettiin kengät, ne olivat The Kengät. Nyt halpiskenkiä voi olla kymmeniä ja taas kymmeniä pareja. Voihan ne aina laittaa kirpparille tai heittää roskikseen, jos ei tykkääkään!

Entä jos muuttaisimme ajattelutapaamme ja alkaisimme taas rakastaa tavaroita?

Milla Havanka

Milla on innostuja, rohkaisija ja ongelmanratkaisija. Hänen yrityksensä Mekaselska on kannustanut kohti fiksuja ja iloisia koteja vuodesta 2011.

Kommentoi

Morjens

Tervetuloa selailemaan Mekaselskan blogia! Näissä parin kolmen minuutin lukupätkissä järjestetään kotia, käytetään käteviä palveluita ja luovutaan ylimääräisestä, mutta myös nostetaan katse lillukanvarsista. En neuvo mihin lastenhuoneen pehmolelut laitetaan, vaan kysyn, miksi niitä ylipäänsä pitäisi hankkia niin paljon, ettei tiedä mihin ne laittaisi.

Bloggauksia saa mieluusti jakaa ja kommentoida. Hyviä lukuhetkiä 🙂

Tykkää ja seuraa