Olen ollut tämän vuoden ostamatta lisää tavaroita itselleni. Samalla olen vienyt entisiäkin kierrätykseen ja nauttinut tavaroiden lukumäärän vähentyessä kohti “sopivaa”. Ajattelun ja mielentilan yksinkertaistuessa koko ajan löytyy itselleni turhaa ja tarpeetonta, jonka haluan antaa eteenpäin. Tunnen elämän rauhoittuvan ja hidastuvan mutta ei tyhjentyvän.
Miten paljon tavaroita on riittävästi ja sopivasti? Sepä onkin varsin henkilökohtainen asia. Sopiva tavaramäärä riippuu mieltymysten lisäksi myös elämänvaiheesta ja harrastuksista. Elämäntapareissaaja saattaa pyrkiä hyvin kevyeen omnia mea mecum porto -tilanteeseen, askartelija pitää varastoissaan kaikenlaisia materiaaleja. Lapsien mukana vaatteiden ja muiden tavaroiden määrä tuntuu lisääntyvän räjähdysmäisesti.
Joitakin ajatuksia sopivasta määrästä voi silti pohtia.
Milla Havanka
