Täysiä tyhjiä hetkiä

Kuva: momo

 Joskus täysimmät hetket tapahtuvat silloin, kun ei oikeastaan tapahdu yhtään mitään.

Pari päivää sitten minulle nousi jostain kätketystä syystä mieleen alitajunnasta kaksi tapausta, jolloin tunsin ajan pysähtyneen todella.

Ensimmäinen kokemus tapahtui lukioaikana ollessani kielikurssilla. Ryhmämme majoittui jonkinlaisessa leirikeskuksessa, jossa oli majoitustiloja ja opiskeluluokkia. Keskuksessa oli myös ns. hiljainen huone – ei kappeli, vaan ehkä pikemminkin jonkinlainen meditointitila. En ollut koskaan käynyt sellaisessa ja huone kiinnosti minua kovasti. En muista enää miten se oli sisustettu. Muistan veden solinan ja hämärän valaistuksen, jotenkin tuntuu että valot olisivat saattaneet olla värillisiä. Huoneessa oli ihanaa vain istua hiljaa, se oli kuin toinen maailma. Ulkopuolella kovat loisteputkivalot ja hälinä, sisällä hämärä hiljaisuus, joka kutsui mietiskelyyn.

(En ole sitä ennen enkä sen jälkeen käynyt hiljaisissa huoneissa. Kauppakeskuksissa tai tavarataloissa, ja ehdottomasti kouluissa ja päiväkodeissa, tällaisella huoneella voisi olla käyttöä. Tauko tungoksesta, kuunnellen hiljaista veden solinaa ja linnun laulua, hetki vain omien ajatustensa kanssa.)

Toinen erikoinen läsnäolon kokemukseni on vähän tuoreempi. Olin juuri eronnut ja muuttanut pois yhteisestä kodista. Tämä tapahtui ennen joulua. Vanhempani kyselivät haluaisinko tulla sinne jouluksi, mutta minulla oli vahva tarve olla yksin. Lähdin jouluaattona koiran kanssa kävelemään ei erityisesti minnekään. Kuuntelin samalla musiikkia. Päädyin järven rantaan ison kallion luokse. Yhtäkkiä luureistani tuli tämä kappale. Seisoin siinä jouluna taivaan alla yksin, katselin talvista järveä ja joulua viettävää kaupunkia ja kuuntelin pianoa ja jousia enkä ollut lainkaan surullinen. Se hetki on jäänyt mieleeni aivan taianomaisena.

Läsnäolo ja hetkessä eläminen eivät onneksi vaadi mitään hiljaisia huoneita tai yksinäisiä jouluja. Meditatiivisen läsnäolon kokemuksen voi saada vaikka vaivatessaan pullataikinaa, pestessään käsitiskiä tai kolatessaan lunta pihasta. Täytyy vain hiljentää sisäinen kälätys, avata kaikki aistit ja vastaanottaa hetki sellaisena kuin se on.

Olisiko sinulla hiukkasen aikaa siihen näin kiireiden keskellä?

Milla Havanka

Milla on innostuja, rohkaisija ja ongelmanratkaisija. Hänen yrityksensä Mekaselska on kannustanut kohti fiksuja ja iloisia koteja vuodesta 2011.

Kommentoi

Ollaan yhteydessä

Seuraa theblogjunglessa

Seuraa Bloglovinissa

Follow