Kemikaalisoppa, tuo jokapäiväinen arkiruokamme

Kävin Tampereen kesäyliopiston yleisöluentolla 28.8.2017 kuuntelemassa ympäristötekniikan tohtori Niina Vienoa aiheesta ”Hyvät ja pahat kemikaalit arjessamme”. Alla olevassa tekstissä on tiivistetty osa luennolla käsitellyistä asioista. Olen laittanut tekstiin linkkejä sivuille, jotka antavat lisätietoa tai esimerkkejä.

***

Kaikki ympärillämme oleva materia on kemikaaleja, eli niiden vältteleminen on älytön ajatus. Jotkin kemikaalit ovat kuitenkin haitallisempia kuin toiset, ja monesti haitallisuus riippuu annoksen suuruudesta.

Erilaisia kemikaaleja on valtava määrä

Elämme nykyään kemikalisoituneessa maailmassa ja takaisin ei ole paluuta.

Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämään tietokantaan rekisteröidään kaikki aineet, joita valmistetaan tai tuodaan maahan vuosittain yksi tonni tai enemmän. Tällaisia kemikaaleja on käytössä Euroopassa noin 30 000. Uusia aineita tulee EU:n markkinoille n. 300 vuodessa.

Nykyisin suurin osa käytössä olevasta 30 000 aineesta on sellaisia, ettei niiden terveys- ja ympäristövaikutuksista ole riittävästi tietoa.  (Tukes)

Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että vastasyntyneillä oli veressä enemmän kemikaaleja kuin heidän äideillään. (news.berkeley.edu)

Kemikaalien haitalliset ominaisuudet

Meille tuttuja ominaisuuksia, joiden varoitusmerkkejä olemme nähneet, on vaikkapa ”syövyttävä” tai ”myrkyllinen”. Joillakin kemikaaleilla on muitakin ominaisuuksia, jotka tekevät niistä erityisen hankalia.

Jotkin kemikaalit ovat pysyviä ja hajoavat hyvin hitaasti. Suomeen kulkeutuu tällaisia kemikaaleja muualta maailmasta esimerkiksi sateen ja tuulen mukana. Kemikaaleille ei toimi ”rajat kiinni” -ajattelu.

Toinen ongelma on biokertyminen. Kun yhä isommat ja isommat pedot syövät haitallisia kemikaaleja sisältäviä saaliita eivätkä pääse eroon näistä kemikaaleista, ne rikastuvat ravintoketjun huipulle.

Skotlantilaisesta miekkavalaasta löydettiin turvalliseen raja-arvoon verrattuna satakertaiset määrät PCB-kemikaalia, jonka epäillään aiheuttaneen sen, että valas ei elämänsä aikana saanut lainkaan poikasia. Koko kyseinen valasryhmä saattaa olla lisääntymiskyvytön. (The Guardian) Myös pitkään paikoillaan pysyvät ja vedestä ravintonsa siivilöivät eläimet kuten simpukat voivat elämänsä aikana kerätä itseensä myrkkyjä.

Eläinlääkinnässä käytetyn kipulääkkeen sisältämä diklofenaakki (jota on myös Voltaren-kipuvoiteessa) tappaa eläinten raatoja syöviä korppikotkia (Birdlifen vetoomus).

Kemikaalit, joilla on oikeaa hormonia muistuttava kemiallinen rakenne, voivat olla hormonihäiritsijöitä.

Maailman terveysjärjestö WHO (WHO/IPCS, 2002) määrittelee hormonihäiritsijät seuraavasti: hormonihäiritsijä on ulkoinen aine tai seos, joka muuttaa hormonitoimintaa ja aiheuttaa terveyshaittoja terveessä organismissa, sen jälkeläisissä tai populaatioissa. (ymparisto.fi)

Nonyylifenoli on hormonihäiritsijä, joka on kielletty EU:ssa. Sitä voi kuitenkin löytyä EU:n ulkopuolella valmistetuissa vaatteissa ja tekstiileissä. (The Guardian) Uudet vaatteet kannattaa todellakin pestä ennen käyttöä.

Myös tiettyjen muovien rakennusaine bisfenoli-a sekä kosmetiikassa käytetyt bakteereita ja sienikasvustoja tuhoava triklosaani ja säilöntäaineena toimivat parabeenit ovat hormonihäiritsijöitä. Triklosaania voi löytyä esim. aknetuotteista ja deodoranteista.

Hormonihäiritsijät vahvistavat toistensa vaikutusta.

Teollisuuden päästöjä valvotaan tarkasti, mutta ihmiset saavat päästää suihkussa viemäriin mitä vain kosmetiikan mukana irtoaa. Kaikkea ei saada vedenpuhdistamolla poistettua, ja joka tapauksessa kemikaaleja kertyy puhdistamon lietteeseen.

Asianmukaisesti käsiteltyä puhdistamolietettä voidaan käyttää maanviljelykseen, viherrakentamiseen,
hyödyntää raaka- tai apuaineena, maa- ja vesirakennusmateriaalina tai energiana. Ympäristöön loppusijoitettavasta lietteestä haitta-aineet voivat huuhtoutua vesistöihin pintavalunnan mukana, liueta sadeveteen ja kulkeutua pohjaveteen, päätyä viljelykasveihin ja/tai aiheuttaa haitallisia vaikutuksia maaperän eliöstölle. (Haitta-aineet puhdistamo- ja hajalietteissä)

Kosmetiikka ja INCI-lista

Kosmeettisen valmisteen ainesosa merkitään pakkauksiin pääsääntöisesti yhteisen nimistön, ns. INCI-nimien (International Nomenclature of Cosmetic Ingredients) mukaan. Yhteinen nimistö mahdollistaa sen, että kaikissa jäsenvaltioissa aineet voidaan tunnistaa samalla nimellä. Ainesosat ovat merkittynä pakkauksiin painon mukaan alenevassa järjestyksessä. Se ainesosa, jota on eniten, on merkittävä ensimmäiseksi ainesosaluetteloon. Ainesosat, joita on alle yksi prosentti, voidaan merkitä missä järjestyksessä tahansa luettelon loppuun. 26 hajusteainesosaa tulee ilmoittaa INCI-nimillään. Muut hajusteet ja aromaattiset aineet ilmoitetaan ainesosaluettelossa sanoilla ”parfum” tai ”aroma”. (Tukes)

Luonnonkosmetiikka

Luonnonkosmetiikkaa ei ole määritelty lakitekstissä, vaan sille on erilaisia sertifikaatteja. Pro Luonnonkosmetiikka ry:n sivuilla kuvaillaan luonnonkosmetiikkaa näin:

Luonnonkosmetiikan valmistuksessa suositaan luonnonmukaisia raaka-aineita, joiden alkuperä on pystyttävä jäljittämään. Kasviperäisissä raaka-aineissa suositaan sertifioitua luomulaatua. Uhanalaisia kasveja ei käytetä. Geenimuunneltujen raaka-aineiden käyttö on kielletty.

Synteettisten hajusteiden, öljyjen, rasvojen ja väriaineiden käyttö on kielletty. Kiellettyjä ovat myös silikonit sekä mineraaliöljyt, esim. parafiini ja vaseliini. Eläinrasvat ja proteiinit, esim. ihra, tali ja eläinkollageenit eivät ole sallittuja. Mehiläisvaha ja lanoliini (villarasva) ovat sallittuja. Eläinperäisiä raaka-aineita ei saa käyttää, jos raaka-aineiden hankkiminen aiheuttaa eläimelle haittaa.

Kaikki ei ole luonnonkosmetiikkaa, minkä pullossa on vihreä lehti tai sana eco! Sertifikaattejakin on useita erilaisia. Yksi helppo tapa erottaa ei-luonnonkosmetiikka on katsoa, onko tuotteen INCI-listassa mainittu PEG-yhdisteet, joita ei luonnonkosmetiikassa saa käyttää.

Myrkylliset esineet

Iso osa haitallisista aineista tulee meille esineiden mukana: sohvakankaat, pöytäliinat, verhot, sähkölaitteet, muoviastiat, vaatteet jne. Nämä aineet kertyvät huonepölyyn. (The Guardian) Lapset, jotka luonnollisesti könyävät lattialla suurimman osan aikaansa, ovat näille aineille haavoittuvimpia. Imuroinnille tulee siis mukavasti lisää motivaatiota, kun ajattelee, että saa poistettua kotoa haitallisia aineita samalla.

Muista olla kriittinen

Olisi mukavaa, jos kaupasta saisi vain sellaisia tuotteita, jotka ovat hyväksi itselle ja luonnolle. Valitettavasti näin ei ole, ja kuluttajan täytyy itse olla valppaana.

Luennoitsija antoi meille tärkeän muistutuksen. Kemikaaleistakin kirjoitetaan kaikenlaista, mutta kaikki mikä netissä lukee ei suinkaan ole totta. Tiedon etsinnässä täytyy muistaa lähdekritiikki muulloinkin kuin aprillipäivänä!

Milla Havanka

Milla on innostuja, rohkaisija ja ongelmanratkaisija. Hänen yrityksensä Mekaselska on kannustanut kohti fiksuja ja iloisia koteja vuodesta 2011.

Kommentoi

Morjens

Tervetuloa selailemaan Mekaselskan blogia! Näissä parin kolmen minuutin lukupätkissä järjestetään kotia, käytetään käteviä palveluita ja luovutaan ylimääräisestä, mutta myös nostetaan katse lillukanvarsista. En neuvo mihin lastenhuoneen pehmolelut laitetaan, vaan kysyn, miksi niitä ylipäänsä pitäisi hankkia niin paljon, ettei tiedä mihin ne laittaisi.

Bloggauksia saa mieluusti jakaa ja kommentoida. Hyviä lukuhetkiä 🙂

Tykkää ja seuraa