Kun ympäröivän todellisuuden kärrynpyörät tuntuvat pyörivän liian huimaavasti, on aika vetäytyä omaan rauhaan ja irrottautua kohinasta. Aivot eivät jaksa jatkuvaa informaatiovirtaa, varsinkin jos tiedot ovat huolestuttavia. On sallittua ja suositeltavaakin kytkeytyä irti ja tehdä jotain hidasta, rauhoittavaa ja tuottamatonta.
Kirjojen lukeminen.
Lämmin ja pehmeä paikka sohvalla tai nojatuolissa, paperin kahina, hyvä tarina, mielenkiintoisia kohtaloita.
Onko sinulla lukemattomia kirjoja tai aikakauslehtiä? Tai kesken jääneitä käsitöitä?
Luonnossa ulkoilu.
Jäkälät puiden rungoilla, lintujen laulu, sininen tai harmaa taivas, kivet ja puunjuuret. Roskien kerääminen. Vastaantulijoille hymyileminen.
Oletko koskaan halannut puuta ja miettinyt miten paljon sinua isompi ja vanhempi se on? Oletko katsonut jäkälän torvia ihan läheltä?
Valokuvien katselu.
Mitä tapahtui vuosi sitten, viisi vuotta sitten, kymmenen vuotta sitten. Satunnaiset kuvat satunnaisista paikoista. Rakkaat ystävät. Hyvät muistot.
Mitä kuvia on mukavinta katsella? Mitkä kuvat eivät jälkeenpäin väräytäkään sielua? Mitä haluat muistaa?
Pölyjen pyyhkiminen.
Kodin hoitaminen rakkaudella. Esineiden paljastaminen ajan ja kiireen kerrostumien alta ja vapauttaminen pölystä. Tarkkuus ja huolellisuus, hyvä raikas tuoksu.
Minkä paikan ehdit viimeinkin siivota kunnolla? Jospa sittenkin leipoisi?
Haaveksiminen ja kattoon tuijottelu.
Ei minkään ajattelu, ajatuksien vaeltelu, tulevaisuuden miettiminen, haaveet ja unelmat.
Mitä ajattelet, kun et ajattele mitään?