Koti on koko maailmani – vai onko koko maailma kotini?

Asun ihan tavallisessa suomalaisessa kaupunginosassa. Keskustaan on kymmenisen kilometriä, bussilla pääsee hyvin ainakin päiväsaikaan. Kaupunginosassa on pieni lähikauppa ja baari, josta sielukkaasti tulkitut karaokesävelmät kaikuvat bussilinjan päätepysäkin yli. Muut palvelut ovat harvassa: päiväkoti on suljettu, neuvola on siirtynyt isompaan keskukseen.

Kaupunginosassa on monenlaisia koteja kerrostaloista omakotitaloihin. Kävelen usein katua pitkin miettien, kuinka elämme kaikki omassa kolossamme tietämättä naapureista mitään, keräten seiniemme sisälle kaikenlaista ihanaa ja tarpeellista kuin metsän pikku eläimet talvivarastoon.

Mieleeni nousee vähän tällainen kuva meistä kodeissamme, tavaroidemme keskellä:

Kadulla ei näy ketään. Jos haluaisin tavata jonkun, pitäisi varmaan mennä baariin tai ostamaan jotain kaupasta. On kyllä rauhallista – suorastaan kuollutta.

Kuvittelen toisenlaisen todellisuuden. Sen sijaan, että linnoittaudumme koteihimme ja varustamme ne täydellisen riippumattomiksi muista, voisimme kutoa itsemme osaksi monipuolista verkkoa. Sen säikeitä voisivat olla esim. naapuriapu, vaatelainaamon jäsenyys, paikallinen tavaranvaihtopiste yhteisötilassa, joukkorahoitettu sähköinen kuljetuspyörä ja yhteiset jättipiknikit puistossa.

 

Toisaalta elämiseen ja asumiseen tarvittavia tavaroita ja palveluita voisi vuokrata, lainata ja jakaa ja kuitenkin käyttää niitä kotonaan, mutta toisaalta vastaavia elämyksiä voisi myös hakea kodin ulkopuolelta. Esimerkiksi yhteisötilaa tai kirjastoa voisi käyttää olohuoneena, puistoa takapihana ja lähiön yhteisviljelyksiä puutarhana, jolloin oman kodin ei tarvitsisi olla niin suuri.

Vähemmän yksinäistä hamstraamista ja enemmän kodin ulkopuolella toimimista, elämästä nauttimista ja  jakamista ratkaisisi niin yksinäisyyteen, kodin tavaranpaljouteen kuin ekologisuuteenkin liittyviä haasteita. Voisimme elää enemmän koko maailma kotinamme kuin pitää kotiamme koko maailmana.

Mikä on se ainesosa, joka saisi muutoksen aikaiseksi myös tavallisessa suomalaisessa kaupunginosassa?

Järjestä kotisi niin, että ympäristö kiittää

Sekasotkua roskapisteellä

(Kirjoitus on osa Vihreä Tesoma -viikolla pitämästäni luennosta.)

 

Kierrätys järjestellessä

Itsestään selvin ympäristöasia kotia järjestäessä on varmaankin järjestelyssä syntyvän jätteen asianmukainen kierrätys. Kun raivaa ja siivoaa kotona turhia tavaroita pois, osa siitä on roskaa. Kaikki ei kuitenkaan kuulu jätesäkkiin ja poltettavaan sekajätteeseen.

Paperi: Lehdet, mainokset, ym postiluukusta tullut paperi menee paperinkeräykseen. Identiteettivarkauden välttämiseksi on tärkeää, että tunnistetietoja sisältävät paperit laitetaan silppuriin. Jos hävitettävä kotiarkisto on suuri, Paperinkeräys Oy kertoo näin: ”Voit viedä tietoturvapaperia yksityishenkilönä 20kg verran veloituksetta Tampereen tuotantolaitoksellemme.” Osoite: Uurastajankatu 17, Tampere

Vaatejäte: Kierrätyskeskukseen tai kirpparille saa viedä vain sellaisia vaatteita, joita kehtaisi antaa ystävälleen. Sinne ei siis viedä mitään kulahtaneita rättejä. Nekalan Nextiili-paja ottaa vastaan kaikenkuntoista puhdasta tekstiiliä ja he lajittelevat tekstiilit asiakkaan puolesta, eli ei tarvitse itse miettiä mihin viedä mitäkin.

Rikkinäinen elektroniikka: SER-jätteessä on paljon materiaalia, joita voi käyttää uudelleen. Kotitalouksien kodinkoneromut, sähkölaitteet ja näiden komponentit otetaan vastaan jäteasemilla, jätteenkäsittelykeskuksissa ja Repe&Romu-keräyskierroksella. Vastaanotto on kuluttajille maksutonta. Pienet (alle 25cm) ser-romut voi viedä mihin tahansa se-keräyspisteeseen kaupassa, isot saa viedä mihin tahansa kauppaan ostaessaan sieltä uuden vastaavan laitteen.

http://www.serkierratys.fi/fi/kuluttajille/mihin-vanhan-laitteen-voi-palauttaa

Huonekalut: Usein näkee muuttopäivänä, että taloyhtiön jätepisteellä on vanhoja tuoleja tai jopa sänky tai sohva. Vanhat huonekalut pitää kuitenkin toimittaa jäteasemalle. Pirkanmaan jätehuollolla on Repsikka-palvelu, joka noutaa isommat jätteet maksua vastaan.

http://pjhoy.fi/Palvelut/repsikka

Arjen jätteet jatkossa

Kierrätys on jokapäiväistä puuhaa eikä rajoitu vain raivauspäivään. Mitä enemmän arjen jätteistä kierrättää, sen vähemmän sekajätettä syntyy, ja jätemaksussa tulee säästöä: Jos jätettä tulee vähän, voi tyhjennysväliä pidentää. Sekajäte tulee taloyhtiölle kalliimmaksi kuin oikein lajiteltu jäte. Lisäksi biojäte, metalli ja lasi tekevät hallaa polttolaitoksessa.

”Lasi- ja metalliastiat saa meiltä ilmaiseksi, jos taloyhtiössä on jo biojäteastia. Tällä hetkellä lasia ja metallia kierrätetään Tampereella yli 4000 taloyhtiössä” – ympäristökouluttaja Erkki Piippo Pirkanmaan Jätehuollosta

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/497980-kierratysinto-kasvussa-tampereella-tassa-ovat-syyt

Roskiskaapin järjestäminen: Monesti kuulee ettei roskiskaappiin mahdu lajittelua monelle eri jätteelle. En ole samaa mieltä, meilläkin on pieni keittiö ja hyvin mahtuu sekajäte, biojäte, muovi, lasi, metalli, pikku ser (kuten patterit), lääkkeet, pahvi. Astiat ovat vain pienempiä ja ne pitää tyhjentää useammin, kuin jos tilaa on enemmän.

Käyttökelpoiset kiertoon

Rikkinäiset tavarat olisi hyvä pyrkiä korjaamaan roskiin heittämisen sijaan. Se mitä voi vielä käyttää, pitäisi saada vielä kiertoon ja muiden käytettäväksi. Miten ekologista on säilöä käyttökelpoisia tavaroita omassa kaapissa muttei käyttää niitä, samalla kun muut ostavat uutta kaupasta?

Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n auto hakee Tampereen alueelta ja lähikunnista maksutta ehjiä, puhtaita ja käyttökelpoisia huonekaluja. Huonekalunoudon yhteydessä otetaan vastaan esimerkiksi stereoita, dvd-soittimia ja digibokseja.

”Kotitalouksilta haetaan myös maksutta korkeintaan viisi vuotta vanhoja kylmälaitteita, pesukoneita, helloja ja ATK-laitteistoja. Noudon yhteydessä vastaanotetaan lisäksi muuta käyttökelpoista kodin pientavaraa ja elektroniikkaa. Taulutelevisiot noudetaan yksittäin, mutta putkitelevisioita tai -näyttöjä ei noudeta” – Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/497980-kierratysinto-kasvussa-tampereella-tassa-ovat-syyt

 

 

Vihreä Tesoma -viikko on täynnä luontoon, siisteyteen ja kierrätykseen liittyviä tapahtumia

Vihreä Tesoma -viikko 6.-13.5.2017 kokoaa yhteen tesomalaisten toteuttamia luontoon, siisteyteen ja kierrätykseen liittyviä tapahtumia.

Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja pääsymaksuttomia.

Juttelen tiistaina 9.5.  klo 18 aiheesta kodin järjestäminen ympäristöystävällisesti. Tule mukaan! Paikka on kiva yhteisötila Tesoman Olkkari, Ristimäenkatu 35.

Tapahtumaviikon koko ohjelma löytyy omatesoma.net-sivuilta.

Kun asuinalueesi tai työpaikkasi suunnitellaan uusiksi…

En aina suunnittele, mutta kun suunnittelen, en kysy käyttäjältä

Kaupunkeja täydennysrakennetaan, uusia asuinalueita perustetaan, oppilaitoksia, toimistoja ja muita tiloja laajennetaan ja yhdistetään. Aina osalliset eivät pääse vaikuttamaan heitä koskeviin muutoksiin.

Sinä ja muut tilan käyttäjät, eli asukkaat tai työntekijät, kuulette asiasta viimeisinä. Joudut elämään sellaisten päätösten kanssa, mitkä joku ulkopuolinen on katsonut parhaaksi. Muiden valitsemat ratkaisut osoittautuvat ärsyttäviksi tai suorastaan toimimattomiksi. Johtoon ja suunnittelijoihin menee hermo ja luotto, ja kirjoitat katkeria vuodatuksia lehden yleisönosastoon tai somekanaviin.

 

Moderni, koko ajan enemmän käytetty tapa on ottaa alueiden asukkaat tai tilojen käyttäjät mukaan suunnitteluun. Tampereen kaupungin tämänhetkisessä strategiassa se on kirjoitettu jopa näin selväsanaisesti: ”Toimimme yhdessä – kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen.”

Sinulle kerrotaan ajoissa muutoksen syistä ja aikataulusta. Pääset vaikuttamaan suunnitteluun varhaisessa vaiheessa, ennen kuin asiasta on päätetty. Saat oman äänesi kuuluviin ja voit kertoa, mihin ongelmiin juuri sinä tarvitsisit ratkaisun tai mistä pidät tämänhetkisessä tilanteessa. Tulos on enemmän omien tarpeittesi mukainen.

 

Olin äskettäin työpajassa, jossa suunniteltiin Tampereen uutta kaupunginosaa Hiedanrantaa. Siellä oli paljon innokasta väkeä, alueesta on ideakilpailun voittaneiden suunnitelmien mukaan tulossa erityinen asuntosaarineen ja vanhoine tehdasalueineen. Alueella on jo nyt käynnissä erilaisia pilotteja ja kokeiluja kuten kiertotaloustutkimusta.

Omaa asuinaluettani kehitetään myös osallistavasti ja olen ollut mukana monenlaisissa työpajoissa ja palavereissa: yhdessä on ideoitu nyt rakenteilla olevaa hyvinvointikeskusta, mietitty paikallisia kohteita joukkorahoitukselle, suunniteltu alueen yhteisöllisen tilan käyttöä.

Olemme ehkä tähän asti tottuneet ottamaan vastaan mitä ylhäältä päin on annettu ja jos se ei ole ollut hyvä, on jurputettu ”esson baarissa” jälkeenpäin. Minulle jäi mieleen eräästä työpajasta vähän vanhempi rouva, joka seurasi vähän aikaa työskentelyä sivusta, tokaisi muille ”Päättäkää te” ja lähti. Muiden päättäessä voi käydä kuitenkin kuin kuvan koiralle.

Jos saat kutsun tällaiseen osallistavaan työpajaan tai yhteissuunnitteluun, käytä ihmeessä tilaisuus hyväksesi. Yhteissuunnittelun jäljiltä tila tai alue tuntuu enemmän omalta. Sinulla on mahdollisuus tavata muita asukkaita tai tilan käyttäjiä ja vaihtaa heidän kanssaan ajatuksia. – Ja erästä arkkitehtiä lainaten, workshopit ovat myös kivaa leikkimistä!

Maan päivä 2017 haluaa sinun tietävän enemmän ilmastonmuutoksesta

Apollo 17: Blue Marble

Huhtikuun 22. päivä vietetään Earth Daytä eli Maan päivää. Tätä päivää voi sanoa nykyaikaisen ympäristöliikkeen syntymäpäiväksi. Ensimmäistä Maan päivää vietettiin USA:ssa jo vuonna 1970, jolloin ympäristön arvoa ei vielä teollisuudessa kunnioitettu. Edellisenä vuonna oli sattunut Santa Barbaran lähellä Etelä-Kaliforniassa paha öljyvuoto, ja ihmisten ympäristötietoisuus oli kasvanut. Lisää päivän historiasta voit lukea Earth Dayn omilta sivuilta.

Vuonna 2017 Maan päivän teemana on ymmärrys ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta. Kaikilla pitäisi olla tietoa ilmastonmuutoksen käsitteistä ja sen aiheuttamista uhista, jotta voimme toimia ympäristön suojelun hyväksi.

Alla olevassa kuvassa näkyy hiilidioksidin määrän kasvu viime vuosina. Se ylitti symbolisen 400 ppm rajan syyskuussa 2016. Ennen teollista vallankumousta arvo oli alle 280 ppm (lähde).

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä
Hiilidioksidin määrä ilmakehässä 2005–nykypäivä, lähde: NASA

 

Käy lukemassa lisää ilmastonmuutoksesta mm. näistä linkeistä:

Meillä ei ole maapallo B:tä, jonne pääsisimme karkuun. Alkaa olla todella kiire tehdä suuria muutoksia.

Joko

  • korvaat osan tai kaiken lihasta kasviksilla ruokavaliossasi?
  • valitset joukkoliikenteen, pyöräilyn tai kävelyn autoilun sijasta aina kun voit?
  • minimoit ruokahävikin?
  • lomailet kotimaassa pitkien lentomatkojen sijaan?
  • kasvatat osan ruoastasi itse?
  • olet alentanut sisälämpötilaa?
  • säästät sähköä ja lämmintä vettä?

Googlen logopiirroksessa eli doodlessa seikkailee tänään ympäristön tilasta huolestunut kettu, joka ryhtyy ystävineen toimiin. Katso doodle linkistä

Google Earth Day 2017 doodle
Google Earth Day 2017 doodle

Lue myös:

Nuukuusviikko: Järkevää kuluttamista ja jätteen vähentämistä
Onko kohtuus hajutonta ja mautonta?

Onko kohtuus hajutonta ja mautonta?

Kohtuus on silkillä merkkijono

Törmäsin vähän aikaa sitten tokaisuun, jonka mukaan kohtuus on hajutonta ja mautonta, elämässä pitää olla ”kaikki värit ja diskovalot siihen päälle”. Minä kun ajattelen, että kohtuus on hyvä, niin jäin kovasti miettimään asiaa.

Googlen kuvahaku kertoo yleensä yleisvaikutelman termistä kuin termistä. Minimalistiset sisustuskuvat ovat todellakin mustavalkoisia. Kohtuus ja kohtuullisuus liittyvät kuvissa alkoholinkäyttöön, itsehillintään ja syömiseen.

Mietittiin kohtuullisuutta täällä perhepiirissäkin, ja siinä ajatellessa ja koiraa rapsutellessa saimme tuotettua yhdessä uuden sanan koirankohtuus. Tiedättehän, kun liian paljon hyvvee on ihanoo.

Mitä enemmän asiaa pohdin, sitä enemmän heräsi kysymyksiä. Mitä vastaisit itse?

  • Jos olen kohtuullinen, olenko tylsä?
  • Mitä kohtuullisuus edes on?
  • Onko sopivasti aina liian vähän – ”parempi överit kuin vajarit”?
  • Onko iloa tarpeeksi vasta, jos seuraavana päivänä on krapula?
  • Onko kohtuus ilon maksimointia vai kieltäytymistä?
  • Onko itsehillintä onnetonta?
  • Voivatko kohtuullisuus ja suuret tunteet sopia yhteen?
  • Pelkääkö kohtuullisesti elävä elämää?

Voit kommentoida tähän bloggauksen alle, Facebookissa, Twitterissä, tai vaikka kirjoittaa ajatuksiasi sähköpostitse milla.havanka@mekaselska.fi

Jatkan pohdintojemme kanssa toisessa bloggauksessa!

 

Robottibussit palaavat taas!

We are back in Tampere, hopefully we get to start operating soon!

A post shared by Sohjoa Robot Bus Project (@automatedbusfi) on

Nyt pääsee Tampereella Teknillisen yliopiston pihalla taas kokeilemaan robottikuskin pehmeää kyytiä, jos viime syksynä lumi teki tepposet! Robottibussin ajovuorot ilmoitetaan twitterissä ja sen reitti löytyy täältä.

Voit lukea, millainen oli oma ensiajeluni robottibussilla:
Se Hervannan kohtelias ja varovainen bussikuski

Järjestä monisotkuhuoneesta monitoimihuone

Harry Potter -sarjassa taikuudella pieneen telttaan mahtuu kokonainen iso talo. Samaa yritämme kodin ns. ylimääräisen makuuhuoneen kanssa, joskin yleensä taikavoimien puutteessa huonommin onnistuen.

Samaan huoneeseen yritämme mahduttaa kaikki nämä tilat: työhuone, jossa opiskelemme, askartelemme, pidämme kotitoimistoa, ompelemme; pyykinkäsittelyhuone, jossa taittelemme puhtaita vaatteita kaappiin laitettavaksi (kunhan jaksamme); varastohuone, jossa säilytämme kaikkea sellaista, jota ehkä tulemme vielä tarvitsemaan; ja vielä vierashuone, jonne pitäisi tarpeen tullen majoittaa pitkän matkan yöpyjät ystävistä anoppiin. Voi huoneraukkaa!

Tuloksena on tyypillisesti aika sekamelska, eikä huone toimi missään tarkoituksessa. Epäjärjestys haittaa töihin keskittymistä, pyykit valtaavat huoneen, vierashuoneeksi siistiminen vie aikaa. Ei ihme, että pidät mieluiten oven kiinni. ”Ei katsota sinne.”

Miten kodin monikäyttöhuoneen saa toimimaan?

Säilytys. Tarvitset hyvät säilytystilat kaikelle tarvittavalle. Mieti:

  • Mitä kaikkea huoneessa tehdään?
  • Mitä tavaroita eri toiminnoissa tarvitaan?
  • Mitkä ovat parhaat säilytyspaikat kyseisille tavaroille?
  • Kuinka paljon tilaa ne vievät?

Rutiinit. Huone ei pysy kuosissa itsestään.

  • Siivoa tila käytön jälkeen valmiiksi seuraavaa käyttökertaa varten. Jos teet tilassa muutakin kuin kaikenlaista tilpehööriä vaativaa askarteluhommaa, kokoa tilpehöörit pois, kun olet lopettanut.
  • Skannaa raivaussilmällä jatkuvasti, onko tilassa jotain, mikä ei sinne kuulu.

Simplaaminen. Mitä yksinkertaisempaa ja mitä vähemmän, sitä helpompaa.

  • Teillä on todennäköisesti liikaa vaatteita, mistä seuraa liikaa pyykkiä pestäväksi, lajiteltavaksi, taiteltavaksi ja säilytettäväksi. Vähennä työtäsi vähentämällä vaatteiden, lakanoiden ja pyyhkeiden määrää.
  • Älä säilytä tavaraa, jota et käytä. Jos tilaa on vähän, et voi juurikaan säilöä siellä ”tarvitsen tätä ehkä vielä joskus”-tavaroita. Pidä vain ”käytän tätä säännöllisesti”-tavaroita ja mieti niidenkin kohdalla, onko juuri se huone oikea paikka niille.
  • Tee tavaroiden ja tarvikkeiden pois laittaminen ja esiin ottaminen helpoksi. Huojuvien pinojen ja epämääräisten tunkukasojen sijaan laita tavarat koreihin ja pinottaviin laatikoihin, lipastoon, kaappiin.

Pieni esimerkki meiltä

Meillä ei ole ylimääräistä huonetta, jonka oven saisi kiinni. Sen sijaan meillä on erikoinen läpikulkutila, jossa on ruokapöytä. Käytän sitä myös työpöytänä ja taittelen sen päällä puhtaat pyykit. Pöydällä on lokero, johon saan laitettua mahdolliset pöydällä pyörivät irtopaperit ja vaikka koko läppärin. Puhtaat pyykit menevät kuivurista koriin, josta taittelen ne kerralla kaappiin. Yhden korillisen taittelussa ei mene montaa minuuttia. Yksi pöytä, kolme käyttöä, ei ongelmaa.


ENSIMMÄINEN ASKEL:

Kirjoita paperille, mitä toimintoja huoneessa tehdään ja mitä huonekaluja, tavaroita ja muita tarvikkeita kukin listaamasi toiminto välttämättä vaatii. Jos huone olisi tyhjä, miten järjestäisit nämä tavarat?


 

KeePass keksii sinulle hyvät salasanat ja muistaa ne

Jos se on hyvä, sitä on miltei mahdotonta muistaa. Jos muistat sen helposti, se on huono. Mikä se on?

Olen tähän asti sinnitellyt salasanaviidakon kanssa yrittämällä muistaa kaikki salasanani ulkoa. Salasanoissani on ollut yleinen osa ja kuhunkin palveluun liittyvä osa, mutta jos olen joutunut vaihtamaan niitä, olen helposti mennyt osissani sekaisin, ja Oletko unohtanut salasanasi? -linkkiä on joutunut painelemaan kerran jos toisenkin.

Salasanat ovat onneton ( = 💩) jäänne historiasta ja sinne niiden pitäisi unhoittua, mutta koska parempaa ei ole vielä oikein keksitty (sormenjälkeä tai iiristä ei oikein voi vaihtaa, jos niihin perustuva tunnistus onnistutaan sieppaamaan), näillä mennään.

Salasanojen hallintaan on onneksi olemassa sovelluksia. Selainkin voi muistaa salasanasi, mutta siihen liittyy tietoturvariski. Salasanat saa nimittäin selaimesta esille.

Sovellus, jota nykyisin itse käytän salasanojen säilytykseen, on KeePass 2. Sovellus lukitsee kaikki tallennetut salasanat yhden pääsalasanan taakse.

  • Se osaa itse luoda vahvoja salasanoja.
  • Sovelluksesta voi kopioida kunkin nettipalvelun käyttäjätunnuksen ja/tai salasanan tai suorittaa yhden napsauksen automaattikirjautumisen.
  • Salasanat voi jakaa ryhmiin (itseltäni löytyvät esim. ryhmät Some ja Blog).
  • Salasanat tallentuvat tietokantatiedostoon, jonka voi halutessaan ladata vaikka pilveen.
KeePass kuvakaappaus
KeePass-salasanasovelluksesta kuvakaappaus, lähde: keepass.info

KeePass on avointa lähdekoodia, joten suojausalgoritmien toteutukseen ja laatuun pääsee halutessaan tutustumaan vapaasti. (Tämä ei siis tarkoita, että salasanasi ovat avoimesti kenen tahansa katsottavissa 😉 )

Packing cubes eli pakkauspussit

Matkaa varten täytyy yleensä pakata jonkin verran. Voit helpottaa pakkaamisen tuskaa pakkauslistan laatimisella.

Ok, tiedät mitä haluat mukaan. Mutta miten sen pakkaisit? Matkalaukun voi pakata usealla eri tavalla, esimerkiksi seuraavasti:

  • heittelemällä sukat, farkut, mekot, topit, laturit, lääkkeet ja kaiken muun iloisesti sekaisin
  • (poistamalla kissan laukusta)
  • pinoamalla erilaiset vaatteet eri puolille laukkua
  • (poistamalla kissan vaatekasan päältä)

  • jaottelemalla vaatteet lajin, päivän, koon tai muun kriteerin mukaan muovipusseihin
  • jaottelemalla vaatteet pakkauspusseihin.

Mikä on pakkauspussi?

Pakkauspussit ovat taas yksi tuote, jota en ole nähnyt Suomessa yleisesti myynnissä. Toalettilaukkuja ja pyykkipusseja löytyy, mutta siinä kaikki.

Pakkauspussit (oma suomennos packing cube -termistä) ovat yksi tapa tuoda järjestelmällisyyttä matkustamiseen. Valmistajia on useita, kokoja on useita, joten valinnanvaraa riittää.

Yritin itse tilata pusseja kokeiluun Amazonin verkkokaupasta, mutta törmäsin jatkuvasti siihen, ettei myyjä toimita Suomeen. Loppujen lopuksi tilasin yhden setin sitten AliExpressiltä, joka on ”Kiinan Amazon”.

Pussien merkin piti ilmoituksen mukaan olla Ecosusi, mutta se ei pitänyt paikkaansa, vaan merkki oli Bags-Mart, jokin ilmeisestikin kiinalainen brändi.

Mitä pienistä, nämä soveltuvat idean kokeilemiseen mainiosti.

Setissä on neljä kangaspussia isosta pieneen. Pusseissa on kaksipuoleinen vetskari ja kantokahva sekä verkkoikkuna. Materiaali on sellaista, jota voisi olla vaikka repussa tai kuoritakissa. Pussit menevät siis hyvin kasaan säilytystä varten.

Päästän pussit irti pieneen kokeiluun tällaisen pienehkön lentolaukkutyylisen matkalaukun kanssa.

Isoimpaan pussiin menee helposti kolmet farkut ja olisi mennyt enemmänkin. Pienempiä täytän mallin vuoksi paidoilla ja pyyhkeellä.

Pusseihin kannattaa vaatteet rullata vierekkäin, niin ne on helppo ottaa sieltä siististi. Vetoketjut aukeavat kolmelta sivulta, joten sisältöön pääsee hyvin käsiksi.

Ensivaikutelma positiivinen. Kunhan tulee joku oikea reissu, niin laitetaan pussit tositestiin!