Ekokummajaisista tuhlauskummajaisiin

Pölyttäjä kukassa

Muistellaanpas vanhoja aikoja. Ennen vanhaan oli täysin normaalia ja yleisesti hyväksyttyä mm. pitää orjia, pilkata vammaisia, pitää peseytymistä turhamaisuutena, valkaista ihoa lyijyä sisältävillä voiteilla, itkettää lapsia heitä karaistakseen, olla käyttämättä turvavyötä (minäkin muistan lapsuudesta hauskan mutkaisen ja pomppuisen tien mummolaan, kun takapenkillä ei todellakaan ollut turvavöitä) ja haudata jätteet (vaarallisetkin) metsään.

Historian kirjoista löytyy paljon todella outoja, vaarallisia ja älyttömiä toimintatapoja. Onneksi me toimimme nykyään fiksusti, kun tiedämme paremmin.

Vai toimimmeko?

Mietipä miten moni arkisista, hyväksytyistä, normaaleista toimintatavoista on ekologisesti kestämätön pitkällä aikavälillä, tai toisinpäin: miten kestämättömät tavat elää arkea ovat täysin normaaleja. Tässä muutamia esimerkkejä laidasta laitaan:

Tupakantumppien heittäminen maahan. Kuinka itsestäänselvää onkaan heittää loppuun poltettu tupakka maahan, hieraista sitä vähän kengänpohjalla ja jatkaa matkaa. 😖 Tumpin filtteri on muovia, joka ei maadu vaan hajoaa hitaasti. Tumpeissa on monia myrkkyjä (esim. kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä), jotka huuhtoutuvat lopulta vesistöihin. (stumppi.fi)

Lyhyiden matkojen ajelu fossiilisilla polttoaineilla kulkevilla autoilla. 2-3 kilometrin matkoista tehdään Tampereen kaupunkiseudulla 60 % autolla (valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016). 😖 Jos aiomme jättää maapallon yhtään elinkelpoiseen kuntoon seuraavia varten, meidän pitäisi saada hiilidioksidipäästöt nopeasti laskuun ja jopa negatiivisiksi, eli kestävien kulkutapojen osuutta pitäisi lisätä huomattavasti.

Lue myös: Kevyestä liikenteestä on moneksi

Pika- ja halpamuoti. Vaatemallistoja tehdään useita vuodessa, vanhat on saatava hinnalla millä hyvänsä pois uusien alta. 😖 Harvemmin muistetaan, että vaatteiden valmistaminen vaatii paljon erilaisia työvaiheita, materiaaleja, energiaa, ja jos vaatetta pidetään vain lyhyen aikaa tai ei ollenkaan, kaikki menee hukkaan.

Kuluttajatuotteita ei juuri voi kierrättää. Tuotteita ei suunnitella niin, että niiden materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö olisi helppoa. 😖 Sitran mukaan heitämme pois n. 80 % kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista.

Lue myös: Miten vanhasta kännykästä pääsee eroon ja miksi se kannattaa?

Jatkuva lentely pikku reissuille. Kuuluu vähän asiaan, että arjesta pääsee irti pikku lomasella, eikä viikonloppulomalle lennähtäminen maksa paljoakaan. 😖 Kuitenkin lentämisen päästöt lämmittävät ilmastoa eivätkä niiden kulut sisälly hintaan.

Tuhlaavilla tavoilla ja/tai liiallisesti kalastetut sertifioimattomat kalat. Kala mikä kala, kyllähän merissä kalaa riittää. 😖 WWF:n Kalaoppaan mukaan lähes kolmannes maailman kalakannoista on ylikalastettuja, lisäksi kalanpyydyksiin takertuu valtava määrä pois heitettävää sivusaalista. Esimerkiksi ankerias on äärimmäisen uhanalainen, silti sitä kalastetaan kaupallisesti.

Uuden ostaminen kun vanha menee rikki (sen sijaan että korjataan). Ostetaan aina uusia halpoja tuotteita edellisen hajotessa sen sijaan että korjattaisiin yksi laadukas. On mukavampaa saada vaihtelua ja jotain uutta. 😖 Kaikki eivät enää osaa kiinnittää irronnutta nappia itse saati tehdä vaativampia korjauksia, ja korjauttaminen voi maksaa yhtä paljon kuin uuden ostaminen, jos se on edes mahdollista.

Lue myös: Jos rämää ei kannata korjata, koko systeemi pitää korjata

Suurin osa kaupoista myy uutta, (lyhyehkön) elinkaarensa lopussa hävitettävää tavaraa. Second hand -liikkeet tai vuokraamot ovat se poikkeus.

Kotitalouksissa heitetään pois valtava määrä syömäkelpoista ruokaa. On ihan normaalia ostaa liikaa ruokaa, joka sitten pahentuu kotona. On normaalia jättää lautaselle osa ruoasta vaikkapa koulussa tai ravintolassa. (Yllättävän normaalia on myös heittää biojäte sekajätteen sekaan.) 😖 Ilmastovaikutukset ovat huomattavat: kotitalouksissa roskiin heitetty ruoka Suomessa vastaa noin 100 000 keskivertohenkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. (Saasyoda.fi)

Haluan kuulua joukkoon

Ihmisen käytökseen vaikuttaa vahvasti se, mikä koetaan normaaliksi toiminnaksi. Harva haluaa tehdä outoja, poikkeavia asioita. Ihmiset myös ottavat uusia ideoita ja innovaatioita eri tavalla vastaan (Rogers). Pienehkö osa ihmisistä on rohkeita innovaattoreita tai aikaisia omaksujia, suurin osa meistä omaksuu uuden idean vasta kun se on laajemmin nähtävissä. Osa on myös niitä, jotka pikemminkin vastustavat kaikenlaista muutosta.

Muutoksesta puheen ollen, merkkejä uusista tavoista toimia on jo nähtävissä: kirpputoreista on tullut siistejä kierrätystavarataloja (Lielahden SPR Kontti on erittäin hyvällä kauppapaikalla Citymarketin ja Inter-Sportin vieressä, Luhdan outletiä vastapäätä), lentämisen vaikutuksista ja jopa lentoverosta on alettu puhua, kiertotalous on Suomessa kovassa vedossa, EU:n komissio ehdottaa mm. kertakäyttöisten muovipillien kieltoa, vegaanisten vaihtoehtojen määrä kasvaa (ja FB-ryhmä nimeltä Sipsikaljavegaanit kuulostaa jo ihan normaalilta porukalta). Noin 30 prosenttia kuluttajista on kuluneen 12 kuukauden aikana ostanut käytettyä tavaraa netistä (Vertaiskauppa osana kaupan evoluutiota, 2018).

On vielä työtä tehtävänä ja monta estettä ylitettävänä, ennen kuin kestävästi toimiminen on kaikessa valtavirtaa ja tuntuu ihan normaalilta tavalta toimia. Isoja muutoksia ei voi rakentaa yksittäisten ihmisten vapaaehtoisuuden varaan, mutta ei voi myöskään aina odottaa, kunnes asiasta säädetään laki – isot toimijat seuraavat kuluttajien ja äänestäjien käyttäytymistä ja toiveita. Tarvitaan siis sekä ihmisten että isojen toimijoiden muutosta.

Jos sinusta tuntuu, että olet omassa porukassasi kummajainen vaikka siksi, ettet halua koko ajan hankkia uutta tavaraa ja hävittää vanhaa, tai haluat lopettaa lomalentämisen, tervetuloa tähän porukkaan! Näytetään me esimerkkiä. Joku saattaa uskaltautua kokeilemaan uudenlaista elämäntyyliä, kunhan näkee jonkun toisen tekevän niin. Lopulta kummajaisia ovatkin ne, joiden elämäntapa kuluttaa enemmän kuin uudistaa.

Milla Havanka

Milla on innostuja, rohkaisija ja ongelmanratkaisija. Hänen yrityksensä Mekaselska on kannustanut kohti fiksuja ja iloisia koteja vuodesta 2011.

Morjens

Milla Havanka - Ammattijärjestäjä Tampere - Blogi - Täällähän on vaikka mitä!

Tervetuloa selailemaan Mekaselskan blogia! Tarjoilen näissä pikku lukupaloissa sinulle ohjeita, tietoa ja uudenlaisia ajatuksia. Hyviä lukuhetkiä 🙂

Jos haluat tukea pienyrittäjää, se käy someaikana hyvin helposti jakamalla ja kommentoimalla kirjoituksia. Pienikin kommentti ilahduttaa. Kiitos!

Järjestetään yhdessä!

Kaipaatko apua järjestämisen alkuun pääsemiseksi? Voit tilata minut Tampereen kaupunkialueella kotikäynnille!

Lähetä viesti ja kerro pulmasi!

Tykkää ja seuraa

Seuraa Mekaselskaa somessa ja pidä järjestämisasiat mielessä!