Ruokahävikki on roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin.
Jokainen suomalainen heittää keskimäärin 24 kg syömäkelpoista ruokaa pois. Tämä on noin kuusi prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.
Ruuan ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksemme ympäristövaikutuksista on noin 40%, joten turhaan tuotettu ruoka kuormittaa talouden lisäksi ympäristöä.
Kolmannes maailman viljelyskelpoisesta maasta käytetään sellaisen ruuan tuotantoon, joka lopulta jää käyttämättä.
Vauraimmissa maissa syntyvästä ruokahävikistä ei voi syyttää huonoja säilytys- tai kuljetusvälineitä vaan ennemminkin huolimattomuutta ja välinpitämättömyyttä. Kuluttajat ostavat liikaa ruokaa ja kaupat tarjoavat vain täydelliseltä näyttäviä tuotteita.
Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta sekä keittiötaitojen heikkoudesta ja viitseliäisyyden puutteesta.
- Tähteitä ei osata tai haluta hyödyntää
- Parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä
- Ruoka on pilaantunut tai ainakaan ei ole haluttu ottaa sitä riskiä, vaikka ruoka onkin näyttänyt täysin syömäkelpoiselta
- Ruokaa on jäänyt lautaselle tähteeksi
- Ruokaa on tehty liikaa ja samaa ruokaa ei haluta syödä uudelleen
Ylläolevat epämiellyttävät tosiasiat on poimittu Hävikkiviikko-kampanjan tietopankista.
? ? ?
Minulla on meille tällä viikolla kaksi haastetta.
- Tarkkaile, millaista ruokaa sinne biojäteastiaan oikein menee ja miksi. Onko kyseessä jokin yllä mainituista syistä?
- Ideoi jääkaapin tai pakkasen jämäruoistasi uusia mielikuvituksellisia aterioita. Mitä sieltä takaa oikein löytyykään ja miten sen voisi vielä valmistaa ruoaksi?
Havainnot ja tuotokset voi jakaa kuvina tai kuvailuina somessa häsällä #hävikkiviikko
Vähennetään yhdessä ruokahävikkiä!
? ? ?
Lue myös:
Roskiksesta ruokapöytään – dyykkarit nauttivat löytämisen ilosta
Ruoka ei kuulu roskikseen – vähennä hävikkiä suunnittelemalla