Kuinka usein tuleekaan vain työnnettyä tavara jonnekin pois näkyviltä, minne se jää ikuisiksi ajoiksi!
Kaappeihin muodostuu kuolleita vyöhykkeitä täynnä hylättyjä tavaroita pölykerroksen alla. Vähitellen lakkaamme edes avaamasta kaapin ovea ja unohdamme, mitä sen takana on. Miten tämä talo tuntuukaan niin tunkkaiselta, ihmettelemme.
Pyyhin vähän aikaa sitten pölyt kirjahyllystä. Viikkosiivoukseen kuuluu kyllä pölyjen pyyhintä kirjojen edestä, mutta nyt otin kaikki kirjat pois ja pyyhin hyllyt kunnolla kokonaan.
Vaikka kirjahyllymme ei mikään mahdottoman iso olekaan, tuntuu kaikkien kirjojen siirtäminen sen verran raskaalta urakalta, ettei sitä ole tehty kovin säännöllisesti. Tuntuu – mutta ei se sitten loppujen lopuksi kovin kummoinen juttu ollutkaan!
Pelastin Rome and Vatican -opaskirjan, joka oli pudonnut hyllyn taakse. Ilmankos en löytänyt sitä kuukausi sitten, kun sille olisi ollut käyttöä. Siinä siirrellessäni opuksia ees taas niitä tuli tutkittua muutenkin tarkemmin ja laiteltua parempaan järjestykseen.
Uudelleenlöysin mm. ei-niin-napakymppi-ostoksen kuten Kodin Lakikirjan, jota ei ole juuri tarvinnut availla (ehkä hyvä niin), hassut sanakirjat Fula Ordboken ja Oudot sanat, ja kouluaikaiset kuoronuottini. Poimin kierrätykseen muutaman opuksen.
(Tiesittekö, että saksan kielessä on termi Schnappzahl, joka tarkoittaa ällistyttävän kaavamaista numeroa esimerkiksi hinnassa tai päivämäärässä?)
Kirjahylly tuntuu taas tuoreelta ja elävältä ja minulle tuli hyvä fiilis.
Kuolleet vyöhykkeet ovat tavaroiden ja tilan tuhlausta ja huonontavat kodin ilmaa kuvaannollisesti mutta myös konkreettisesti. Niiden muodostumisen voit estää käymällä säännöllisesti joka kaapissa, komerossa ja laatikossa, hypistelemällä sisältöä, napsimalla turhia, rikkinäisiä ja rumia tavaroita pois, käyttämällä kaikkea mitä löytyy.
Kun säilytyspaikan sisältöä pöyhii ja järjestelee, paikka virkistyy ja elävöityy, ja siinä samalla sinäkin!