Juttelin joku aika sitten tapahtumassa erään nuoren naisen kanssa kodin järjestämisestä. Minulla oli siinä käsillä lista kymmenestä tavasta säästää aikaa, vaivaa ja rahaa järjestämällä koti. Hän selaili listaa ja tokaisi: “Nämähän ovat kaikki ihan maalaisjärkeä.”
Sain juuri käsiini Ilana Aallon kirjan Paikka kaikelle. Aallon kirjan mielenkiintoista ja syvällistä antia on kulttuurihistoriallinen kerronta: tavaroiden ja asumisen historia ja kodin merkityksen kehittyminen, mitä erilaiset tavarat peilaavat. Tavarat eivät ole vain tavaroita, vaan on syynsä, miksi niitä kertyy ja miksi niistä on niin hankala päästä eroon.
Hauska esimerkki oli uusi yksinkertaisemmaksi mutta monikäyttöisemmäksi kehitetty astiasarja Kilta. Sen tarkoitus oli korvata kultareunaiset krumeluurikupit, mutta sen sijaan että krumeluurit olisi hävitetty uuden tieltä, ne tungettiin kaapin perälle harvoin käytettäviksi juhla-astioiksi, ja nyt käsissä olikin kaksi astiastoa.
Tavarat pistävät hanttiin.
Järjestäminen ja raivaaminen on todellakin teoriassa hyvin maalaisjärkistä ja simppeliä, mutta käytäntö on asia erikseen. Tavarat pistävät hanttiin. Aika on rajallista. Jaksaminen on rajallista. Vaatimukset ovat korkealla, varsinkin ne hiljaisesti itse itselleen asettamat.
Kodin järjestämiseen ja järjestyksessä pitämiseen ei yleensä riitä pelkkä maalaisjärki. Inspiroivista kirjoista voi olla apua, vertaistuesta voi olla apua. Jos haluat jonkun siihen viereesi kaveriksi järjestämään ja pohtimaan kanssasi yhdessä, siihenkin on onneksi mahdollisuus.