Eräässä aiemmassa työroolissani tiimimme teki saman asian kahden viikon välein uudelleen ja uudelleen. Aloitimme alusta, selvitimme virheet, julkaisimme nätin paketin eteenpäin, ja aloitimme taas alusta. Omasta näkökulmastamme mikään ei edistynyt, kiersi vain kehää. Suuremmassa mittakaavassa tämä rullaus vei koko ajan kehitystä eteenpäin, mutta meille se oli näkymätöntä.
Välillä meidät kutsuttiin kakkukahville tai jopa kuoharilasilliselle juhlimaan jotain suurta virstanpylvästä, joka oli saavutettu oman pienen kehämme ulkopuolella. Omassa päivittäisessä työssämme ei kuitenkaan ollut käytännössä koskaan juhlan aihetta, vaikka se olikin tuotekehityksen kannalta aivan keskeistä.
Samppanjahetki saavutuksesta
Kuuntelin tässä hiljan Amy Porterfieldin podcast-jakson 3 Hacks to Help You Get More Done in Less Time, jossa hän haastatteli tuottavuuskouluttaja Carey Bentleytä. Hän kertoo jaksossa mm. kehittämästään priorisointityökalusta, “samppanjahetkestä”.
Mikä tehtävälistassasi on sellaista, että jos ja kun saat sen valmiiksi, voit vaikka avata samppanjapullon ja juhlistaa sitä?
Luonnollisestikin toimeliaisuus pitäisi lillukanvarsiin kompastelun sijaan kohdistaa pääasiassa niihin tehtäviin, jotka edistävät samppanjahetken saavuttamista.
Samppanjahetki akuuttiin juhlan tarpeeseen
Bentleyn samppanjahetki toi mieleeni aiemmin viikolla lukemani twiitin, jossa käsittääkseni lainattiin lainausta Minna Haapkylän haastattelusta Me Naiset -lehdessä. Siinä luki näin:
“Minulla on aina vähintään yksi samppanja jääkaapissa. Sen näkemisestä tulee turvallinen olo: ajattelen, että voin milloin tahansa korkata sen ja tehdä arjesta juhlaa.”
Siinä missä Bentley palkitsee arjen aherruksen samppanjalla, Haapkylä kohottautuu sillä arjen yläpuolelle tai ainakin varaa siihen mahdollisuuden.
Eräässä toisessa tehtävässä olin mukana tiimin logon julkistamisessa yhteisölle. Tiimimme vetäjä oli järjestänyt mahtavat tarjoilut itsetehtyine mehuineen ja leipomuksineen. Vaikka kyse oli vain kuvasta eikä mistään konkreettisesta, logopirskeet oli loistava esimerkki siitä, että kun tie on kivinen ja käytävä liukas, niin jokaisesta edistysaskeleesta kannattaa todellakin iloita.
Suorittajan tunnustukset
Jos virstanpylväitä ei tunnu luonnostaan työ taikka elämänpolku tarjoilevan, niitä voi ja pitää tehdä itse. Jos samppanja tuntuu vähän yliampuvalta, harmaan taaperruksen katkaisemista voi harjoitella ensin vaikka ostamalla tuoreita kukkia kotiin.
Yritän opetella tätä itsekin. Olen nimittäin pahimmillani juuri sellainen harmaa ahertaja ja jopa suorittaja, jonka mielestä juhlat ovat ihana idea, mutta ei niille ole juuri nyt oikein omassa elämässä aihetta. Joskus repäisen ja ostan jonkin arjesta poikkeavan herkun, kuten donitsin. Samppanjapullon korkkaaminen tuosta vain olisi aika huisa loikka.
Vaikka en osaisikaan kohota arjesta, toivon sentään tunnistavani edes sen hetken, kun ansaitsen lasin kuohuvaa hyvin tehdystä työstä. Ja samaa toivon sinulle!
Milla Havanka
