Blogiini on vähän aikaa sitten tultu hakulausekkeilla “Miksi ostolakko ei toimi” ja “Miten onnistua ostolakossa”. Ostamisen katkolle laittaminen kiehtoo! Kesällä starttasi Vuosi ilman uusia vaatteita -haaste. Viime perjantaina oli Black Fridayn kanssa yhtä aikaa Älä osta mitään -päivä. Onko vaikeaa olla ostamatta uusia vaatteita saati yhtään mitään?
Kuinka onnistut ostolakossa
Ensin pitää miettiä, miksi ostolakko tuntuu hyvältä idealta. Miksi ihmeessä edes aloittaisit moisen lakon?
Etsin netistä ostolakosta kirjoittaneita, ja aiheesta löytyy jos jonkinlaista avautumista. Tuo bloggari on ostolakossa, kokeilisinko minäkin? Onko pankkitili tyhjä ja ostolakko on pakollinen? Ahdistaako materialismi ja tekee mieli kapinoida vastareaktiolla? Ovatko kaapit täpötäynnä ja tuli kertakaikkinen tavaraähky? Ostolakon syy muodostaa sinulle motivaation, joka kannattaa kirkastaa itselle.
Mitä ostaminen ja shoppailu sinulle merkitsevät?
Onko se ajankulua, harrastus? Onko se kilpavarustelua? Onko se “järkevää varustautumista” ja “tarvikkeiden hankkimista”? Onko se pakoa tylsästä tai ikävästä todellisuudesta? Onko se muille näkyvän kuvan rakentamista ja pönkittämistä? Oletko koukussa uuteen ja taas uuteen? Onko ostaminen se juttu, ei omistaminen? Nämä eivät ole itsestäänselviä asioita. Vastauksia voi löytyä ja ajatukset voivat muuttua sinä aikana, kun ei hankikaan uusia tavaroita.
Ostolakolla on hyvä olla säännöt. Kuinka pitkä ostamattomuuskokeilusi on? Mitä ostolakko koskee? Mitä poikkeuksia saat tehdä?
Houkutuksien kohtaamista kannattaa miettiä etukäteen. Jos olet päättänyt olla ostamatta uusia laukkuja, mitä teet, jos näet verkkokaupassa ihanan laukun? Jos syysi ostolakolle ovat selkeät, sinun on helpompi perustella itsellesi, mikset klikkaa laukkua ostoskoriin.
Selviät paremmin houkutuksista, jos vältät niitä. Peruuta mainoskirjeet äläkä mene verkkokauppojen sivuille. Jos sinun tulee maleksittua kauppakeskuksissa ja samalla osteltua yhtä sun toista, keksi muuta tekemistä kuin kauppakeskukset. Kannattaako ostolakossa olevan mennä tonkimaan lempimerkin joulunjälkeiseen alennusmyyntiin ajatellen “minä vain vähän katson”?
Ostolakko voi olla myös sellainen, että viikon tai kuukauden aikana on lupa käyttää vain tietty määrä rahaa. Nosta raha käteisenä, jolloin se tuntuu konkreettisemmalta. Kun setelit ja kolikot on käytetty, se on siinä.
Entä jos kohtaat lakon aikana jotain, jota olet oikeasti aina etsinyt, jotain todella hyvää ja laadukasta, ja haluaisit hankkia sen? On typerää jättää hyvä tilaisuus käyttämättä, toisaalta sinun voi olla vaikea erottaa ainutkertaisia ja toistuvia tilaisuuksia toisistaan. Onko sinulla samanlainen ennestään? Voitko ostaa sen myöhemmin? Kuinka pitkään ja usein käyttäisit sitä?
Ostolakon aikana kannattaa miettiä omia tuntemuksiaan.
Miltä minusta tuntuu olla ostamatta? Miksi haluaisin ostaa tuon? Miltä tuntuu, kun en voi? Oliko kyseessä kuitenkin vain impulssi ja mielihalu, joka meni ohi, kun odotit?
Ostolakon aikana on hyvä hetki käydä läpi jo omistamiaan tavaroita. Omassa vaatekaapissaan voi shoppailla ilmaiseksi, sisustusta voi hyvin kaunistaa vähentämällä ja yksinkertaistamalla.
Entä kun ostolakkosi loppuu? Ostatko sitten kaiken sen, josta pidättäydyit lakon aikana?
Törmäsin blogikirjoitukseen, jossa perheenäiti kertoi olleensa kuukauden ajan ostolakossa. Tämän kuukauden aikana hänelle oli kertynyt jo pitkä lista tavaroista, joita hän lakon loputtua heti tilasi. Mukana oli mm. varmasti tarpeellisia lasten ulkovarusteita mutta myös “jotain kivaa paikasta X” ja “perusjuttuja kesään”. Näin toimiessa ei tarvitse miettiä, mistä sitä tavaraa oikein tulee.
Se, mikä omalla kohdallani alkoi ostolakkona, on nyt sitä, etten harrasta shoppailua. En kiertele kaupoissa tai nettisivuilla tutka päällä valmiina tarttumaan mainoskoukkuun. Ostan tarpeeseen, ei huviksi. Ostan kun itse haluan, en silloin kun mainosmies haluaa. Tämä ei ole enää varsinainen lakko, vaan uusi asenne ja suhtautuminen ostamiseen.
Ostolakko voi parhaimmillaan johtaa uuteen vähän kohtuullisemmin ja tiedostavammin kuluttavaan elämäntapaan, jos samalla on harrastanut vähän itsetutkiskelua ja pohdintaa ja löytänyt vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin. Tai sitten se jää pinnalliseksi kokeiluksi, jonka jälkeen visa vinkuu samalla tahdilla.
P.S. Tutkimuksen mukaan ostaminen tuo onnellisuutta – nimittäin, jos ostaa toiselle.