Tietokone tuottaa mielikuvan, että se tekee monia asioita samanaikaisesti. Tämä johtuu kuitenkin vain sen nopeudesta. Kuten me ihmiset, tietokonekin voi tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan. Kun edessä on tehtävälista, jonka kaikkia tehtäviä pitäisi edistää, jokin ratkaisu täytyy keksiä.
Tietokoneen käyttöjärjestelmässä tehtävien vaihtelua sanotaan vuoronnukseksi eli skeduloinniksi. Vertaa, käytätkö samanlaisia keinoja kuin tietokone! Miten hyvin keinot toimivat?
Run to completion – Tee loppuun asti
Yhtä tehtävää tehdään siihen asti, kunnes se valmistuu. Sitten aloitetaan seuraava jonossa oleva tehtävä, ja sitä seuraava. Kun kaikki jonossa olevat tehtävät on tehty, on edessä uusi todo-lista.
Round robin – Tee vuorotellen
Tehtäviä tehdään vuorotellen. Tehtävä vaihtuu aina sopivassa paussikohdassa seuraavaan. Kun tehtävä saa taas vuoron, jatketaan siitä mihin jäätiin.
Time slicing – Tee vuorotellen tietty aika
Aika jaetaan blokkeihin. Tietokoneen aikablokit ovat hyvin lyhyet ja “siivu” onkin hyvä termi. Yhtä tehtävää tehdään yhden aikablokin ajan, sitten se keskeytetään ja siirrytään seuraavaan tehtävään. Kaikki tehtävät saavat yhtä paljon aikaa.
Time slicing with background task – Aikablokit ja taustatehtävä
Muuten sama kuin edellinen, mutta tämä poistaa tyhjäkäynnin. Jos tehtävä menee sellaiseen tilaan, ettei sitä voi oman blokkinsa aikana enää jatkaa, loppuajalle on ns. taustatehtävä. Myös jos suoritettavissa olevia tehtäviä ei löydy, aikablokkeja käytetään puuhailuun taustatehtävän parissa.
Priority – Tärkeysjärjestys
Jokainen tehtävä on joko valmiudessa suoritettavaksi tai odottaa jotain. Tehtävillä on myös tärkeysjärjestys. Sitä tehtävää suoritetaan, joka on valmiudessa ja joka on korkeimmalla tärkeysjärjestyksessä. Kun sitä tehtävää ei voi jostain syystä enää jatkaa ja se menee odotustilaan, otetaan seuraavaksi tärkein tehtävä. Jos tärkeämpi tehtävä taas nousee jostain syystä ajankohtaiseksi ja valmiuteen, sitä aletaan suorittaa.
Ihminen multitaskaajana
Suurin osa meistä osaa kävellä ja jauhaa purkkaa yhtä aikaa. Jotkut osaavat myös puhua siinä samalla. Siihen loppuu tehokas monen asian yhtäaikainen suorittaminen eli multitaskaus. Niin kätevää kuin se olisikin, ihminen ei vain pysty keskittymään useaan tehtävään yhtä aikaa.
Multitaskaava ihminen tuntee itsensä tehokkaaksi touhukkaana puuhatessaan, mutta oikeasti tehtävien välillä hyppely pudottaa tuottavuutta jopa 40 %. Joudumme aina tehtävää vaihtaessamme orientoitumaan uuteen tilanteeseen, mikä rasittaa aivoja. Eläville monimutkaisille aivoillemme ei ole helppoa toimia samoin kuin kone (ja toisinpäin).
Kone jaksaa myös puuhata tauotta, mutta ihminen tarvitsee palautumishetkiä niin taukojen kuin hyvän unenkin muodossa.
Jatkuvat keskeytykset ja asioiden välillä hyppimiset syövät aivojen samoja glukoosivarastoja, joita tarvitaan keskittymiseen. Yhteen asiaan paneutuminen kerrallaan ja säännölliset tauot antavat parhaat tehot työskentelyyn. Asioiden laittaminen todelliseen (ei kuviteltuun) tärkeys- ja kiireellisyysjärjestykseen on myös olennaista.
Lue lisää:
Multitasking: Switching costs (American Psychological Association)
Multitaskaus vie tehot aivoista (Tiede)
Neuroscientists say multitasking literally drains the energy reserves of your brain (Quartz)
Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä
Vinkkejä ajanhallintaan asiantuntijatyössä (Piilo-osaajat)