Yksi tapa ryhmitellä ihmisiä on sen mukaan, ajattelevatko he asioita enemmän kokonaisuuden vai yksityiskohtien kannalta. Kutsun näitä tyyppejä nyt korkealta katseleviksi lehtokertuiksi ja ruohonjuuritasolta tarkasteleviksi leppäkertuiksi.
Lehtokertut
* keksivät helposti uusia ideoita ja projekteja, mutta toteutus voi jäädä hieman vajavaiseksi
* hyppäävät liian helposti johtopäätöksiin huomatessaan kaavoja
* eivät jaksaisi keskittyä pikkutarkkaan näpertämiseen kuten lomakkeiden täyttelyyn
* määrittävät helposti mitä tarvitsee tehdä, mutta yksityiskohtien miettiminen tuntuu rasittavalta
* eivät pidä pikkuasioihin takertumisesta
Leppäkertut
* miettivät asioita yksityiskohtaisesti ja saattavat jättää kokonaisuuden huomiotta
* tykkäävät ennemminkin parannella valmista suunnitelmaa kuin aloittaa suunnittelun alusta
* jättävät helposti huomiotta asioiden ja ideoiden väliset suhteet – “eivät näe metsää puilta”
* yliviivaavat korostustussilla opiskelumateriaalista kaiken
* eivät pidä epätarkkuudesta
Myers-Briggsin persoonallisuustestissä lehtokerttu on yleensä N (intuitiivinen) ja leppäkerttu on S (tosiasiallinen).
Liittyykö tämä jotenkin kodin järjestyksessä pitämiseen ja raivaukseen?
Lehtokertut saattavat aloittaa järjestelyprojekteja vähän siellä sun täällä, mutta tulokset voivat jäädä laihoiksi. On mukavaa vaihtaa sohvan paikkaa, mutta kun pitäisi käydä läpi nippu pieniä paperilappusia, lehtokertun into lopahtaa.
Leppäkerttu taas saattaa nyhertää yhden laatikon kimpussa tuntikausia ja miettiä parasta koriratkaisua sisällön jaotteluun.
Tunnistatko itsessäsi lehtokerttua tai leppäkerttua? Millaisia haasteita sinulla on ollut omissa järjestelytoimissasi?
Milla Havanka
