Puhelimeni meni rikki. Tapauksessa olisi voinut olla ainekset pahempaankin vaaraan, mutta onneksi vain puhelimen latausliitin hajosi.
Olen nyt siis korjauksen, tai ainakin vauriotutkimuksen, ajan ilman tuttua kännyäni, tuota huippuunsa viritettyä arjen kumppania hyvässä ja pahassa.
Mihin puhelintani käytän?
Wikipedia määrittelee puhelimen näin:
Puhelin on sähköinen äänensiirtolaite, jonka välityksellä kaksi tai useampi ihmistä voivat keskustella keskenään maantieteellisestä etäisyydestä riippumatta.
No, sehän on nykyään aivan sivuseikka, se keskusteleminen. Puhelimettomana huomaa yhdessäkin päivässä, mihin kaikkeen muuhun sitä on kätevästi koko ajan käyttänyt.
Hyötykäyttö:
? Oura-sormuksen aktiivisuus- ja unidata jää saamatta.
? En saa käytettyä pankin superkätevää mobiilikirjautumista.
? Paketti on tulossa, mutta en pääse Postin pakettiseuranta-appikseen.
? Kävelylenkeillä en voi kuunnella podcasteja.
? Perheen sisäinen pikaviestintä ontuu.
? En saa kirjoitettua ylös loistavia ideoitani Google Keepiin ja ne unohtuvat.
? Kalenteri puuttuu.
? En pääse lukemaan Wilman kouluviestejä.
Hyötyviihdekäyttö:
? Mukanani ei ole koko ajan kameraa enkä saa tallennettua löytöjäni Instagramiin.
? Sosiaalinen media linkkeineen ei seuraa minua bussiin ja sänkyyn.
? Uutisia ei tule luettua yhtä paljon.
Viihdekäyttö:
? En voi osallistua Clash Royalessa klaaniarkun kerryttämiseen.
Onhan minulla läppäri! Niin, mutta
Moni asia näistä hoituu jollakin tavoin onneksi läppärinkin netillä, mutta esimerkiksi podcasteista alkaa olla todella vajausta, ja verkkopankkiin kirjautuminen lippulappujen ja numerosarjojen avulla on kuin toisesta maailmasta verrattuna siihen, että otat QR-koodista kuvan.
Aikamoisen korvaamaton työhevonen siis, tuo “puhelin”!
Milla Havanka
