“Löysin näin paljon ihanaa shoppailukierroksella!”
Metsästysmuisto eli trofee on metsästäjän muistokseen ottama saaliseläimen osa, tavallisesti sarvet, nahka (talja), pää, kallo tai hampaat. (Wikipedia)
Afrikassa matkamuistometsästys on hyvä bisnes. Rooman lentokentillä pysäytellään turisteja, jotka veisivät mieluusti kotiinsa osan ikuista kaupunkia esimerkiksi mosaiikinpalan muodossa. Lanzarote on UNESCOn biosfäärialue, mutta sieltä yritetään silti viedä pois kauniita vulkaanisia kiviä.
Kun lähtee metsästämään, täytyy tuoda jotain kotiin. Se on saavutuksen merkki, jota voi esitellä toisillekin. Muulla tavalla toimiminen tuntuu luonnottomalta. Ettäkö jättäisinkin sen söpön kattilan kirppikselle?
“Tämä on ihana, mutta se saa jäädä tänne.”
On keveä taito katsella ihania vaatteita, kenkiä ja muita tavaroita ostamatta niitä kuitenkaan omaksi.
Ne, jotka eivät sitä vielä hallitse, tuovat hullaannuttavat ostoksensa kotiin kaikkien niiden esineiden seuraksi, joista hullaannuttiin aikaisemmin mutta jotka ovat jo muuttuneet vanhoiksi ja tylsiksi. Siirtelevät niitä kaapista toiseen, kompastelevat niihin eteisessä, maksavat niistä visalaskua. Miettivät raaskiiko näistä kaksikymmentä vuotta vanhoista pölyisistä ja painavista matkamuistokivistä luopua, vaikka ne eivät mahdu enää mihinkään, kun se matka oli kuitenkin aika kiva.
Kuinka moneen ostamaasi esineeseen olet vielä yhtä hulluna kuin kassalla?
Osaatko nauttia “leijonista” ilman, että sinun tarvitsee saada itsellesi jokaisen turkkia?
Milla Havanka
