Järjestäminen on erilaisten valintojen tekemistä. Säästänkö vai luovunko? Jos luovun, laitanko myyntiin vai lahjoitanko? Missä myyn? Minne lahjoitan? Missä säilytän? Kuinka monta säilytän?
Tavarapaljoutta setvivä saattaa törmätä seuraavaan ongelmaan: On tehty hintavia hankintoja, joita ei ole sitten juurikaan käytetty. Mitä tehdä? Kyse voi olla vaikkapa laadukkaista vaatteista, joita on löydetty ja hamstrattu pilkkahinnalla, tai ammattikirjallisuudesta, jonka sisältämä tieto löytyy kuitenkin nykyään jo netistä.
Ongelmasta tekee hankalan erityisesti se, että teit niin tai näin, aina tuntuu menevän metsään. Jos laitat tavarat menemään, menetät rahaa – ainakaan et saa omiasi takaisin, vaikka kalliit tavarat olisivat miltei käyttämättömiä. Jos säilytät tavarat, ne vievät tilaa sekä kaapissa että syyllisyyden tunteena takaraivossa. Pitäisi käyttää ja pitäisi lukea ja pitäisi tehdä asialle jotakin.
Mutta maksoin niistä niin paljon
Yritystoiminnassa puhutaan uponneiden kustannusten harhasta. Jos johonkin projektiin on jo laitettu paljon rahaa, sitä on vaikea keskeyttää riippumatta siitä miten hölmö ja turha se onkaan, koska siihen on laitettu jo paljon rahaa. Jotain samantapaista ajattelua on päällänsä tässäkin.
Kuitenkin joskus on tarpeen todeta, että aikoinaan on tullut tehtyä huono päätös tai tilanne on hyvän idean jälkeen muuttunut täysin. Auts! Sattuuhan se.
Vaikka tavaroista on maksanut paljon, kaikki se raha on kuitenkin mennyt yhtä lailla hukkaan, jos tavarat jäävät käyttämättä.
Jos sinulla on käyttämättömäksi jäänyttä tavaraa, olet siis valinnan edessä. ‘
- Annat niiden viedä kaapeissasi tilaa tavaroilta, joita oikeasti käytät ja jotka ovat hyödyllisiä, ja tunnet tavara-ahdistusta.
- Hankkiudut niistä eroon ja kärsit todennäköisesti rahallista tappiota, mutta saat lisää säilytystilaa.
- Alat käyttää niitä enemmän!